Tänään taas pelkkää kestovaippa-asiaa. Ei muuta. Ensi kerralla ei enää vaippoja.

***

Kiitos paljon kommenteista ja sähköposteista. Niissä oli hyvää tietoa ja hyviä vinkkejä. Jatkan vielä aiheesta, koska en ihan kaikkea muistanut kirjoittaa mitä piti ja vähän myös oikaisen aikaisempaa kirjoitustani.

Se oikaisu koskee noita termejä, kun ne olivat ihan mitä sattuu. Johtuen vain siitä, että kestovaippatermiviidakko on minun mielestäni vieläkin hiukan monimutkainen ja sekava. Meillä kun kotona puhutaan vain vaipoista. Kestovaippojen käyttämisen aloittamisen kauhu olikin siinä, että ei ymmärrä mitä ne kaikki oikein on ja miten niitä kuuluu käyttää ja miksi on näin. Kunnes sitten ymmärsin, että on vaippa on vaippa.

Eli olen kutsunut taskuvaipoiksi kaikkia ompelemiani vaippoja, koska niissä kaikissa on taskut, minne se imu voidaan pujottaa. Mutta oikeita taskuvaippoja on vain ne vaipat, joiden ulkopuoli on PUL-kangasta. Ne kaikki muut ovatkin oikeasti sisätäyttövaippoja. Eikä nuo taskuvaipat ole siis all-in-one -vaippja vaan taskuvaippoja. Mutta myös pari ostettua AIO-vaippaa meillä on ja ne todellakaan eivät ole toimineet kuten niiden kuuluisi.

Ninnulta tuli hyvä vinkki käyttää hiustenkuivaajaa ompelureikien sulkemiseen. Täytyy kokeilla. Tulisi sitten meilläkin hiustenkuivaajalle käyttöä. Liljankukan imutaskuvinkkiä täytyy myös testata. Todennäköisesti puen silti vielä ne villahousut siihen päälle, kun ne vaan on niin kivat.

Vaipat kuivataan meillä ulkona narulla aina kun sää sallii. Ja silloin kun ei salli, vaipat kuivataan kuivausrummussa. Meillä kun pyykin kuivuminen sisätiloissa kestää syksyisin muuten pari vuorokautta. Enkä pidä siitä kun pyykit lojuvat kuivamassa ympäri taloa. Eilinen oli kyllä taas poikkeus sillä pyykit eivät ulkona päivässä kuivaneetkaan niin pakkohan ne oli yöksi levitellä sisälle sateen suojaan. Omalta osaltani osallistun tämän maailman pelastamiseen aika monin keinoin jo muutenkin eli tässä kohtaa eli kuivausrummun käytössä en tunne huonoa omaatuntoa. Ainakaan kovin paljon.

Hahtuvahousuja pestään meillä aika harvoin. Koska niitä on monet, ei tarvitse samoja käyttää koko ajan ja tuuletusten väli pitenee. Villahousut meillä säilytetään narulla. Sain jopa joululahjaksi hauskoja pieniä pyykkipoikia tuota varten. Kuva on helmikuulta eli ei ihan paikkaansa pitävä, mutta varastointi-idean siitä kuitenkin näkee. Kuvassa olevista housuista käytössä ei ole enää yhdetkään, samoin nalle on poistettu, hoitoalustakaan ei ole enää käytössä, hymynaama on pureskeltu reunoilta ja kissa laihtunut.

Villahousuissa olen huomannut yhden huonon puolen, joka on meillä vasta viime aikoina tapahtunut. Toivo on alkanut nyppimään housujen villaa ja työntää irronneet hahtuvat suuhunsa. Välillä on pakko pukea päälle ei niin kovin miehekkäät sukkahousut.

Olen myös huomannut vaippojen ompelemisessa tapahtuneen melkoisen muutoksen ihan niistä ekoista vaipoista. Aluksi tein kaiken paljon huolellisemmin. Ompelin ja huolittelin nurjalta puolelta, tikkasin päältä ja tykkäsin vielä koristellakin niitä vaippoja ja tietenkin ompelin kankaan värisellä langalla. Enää ei ole ihan näin. Vaipat huolittelen vain jos kangas on erityisen rispaantuvaa kuten froteeta, tikkauksen teen ainoastaan etureunaan, koristeita laitan jos ehdin tai viitsin ja lankana käytän sitä mikä ompelukoneeseen on jäänyt. Parhaat vaipat on ommeltu neljääkin eriväristä langanjämää käyttäen.

Tänään tein aamulla pari vaippaa ja yritin olla huolellinen. Huolellisempi kuin yleensä.

Taskuvaippa. Ulkopuoli Villit nakkikoirat PUL, sisäpuoli kuivaliinaneulos. Tarrakiinnitys.

Sisätäyttövaippa. Ulkopuoli puuvillavelour, sisäpuoli hamppuneulos. Koristeena sydän pellavasta. Tarrakiinnitys.

Viimeisen nakkikoiraPULin ompelin likavaippapussiksi. Toiselle vaippapussille oli tarve, koska yleensä aina se ainoa on siinä väärässä laukussa kun menee jonnekin. Ja hauska kangas tulee muuhunkin käyttöön. Tämähän jää tietenkin vaippa-ajan jälkeen uikkaripussiksi. Nauhoina pussissa on vanhat kengännauhat. Tai sitten jotkut varastossa olevat kengät jäivät ilman nauhoja.